Eilen oli aikas menevä päivä. Kävin sossussa, jossa vaihteeksi jatkettiin kiristystä. Muuten oli kaikinpuolin mukava päivä. Sain laskut maksettua kun vihdoin sain rahaa ja sain ostettua sen tarvitsemani paidan. Tädillä käytiin party lite kutsuilla, joissa oli yksi aivan ihana kynttiläkoriste, mutta aivan liian kallis enkä voisi sitä pitää. Sattuneista syistä. Hullut kissani rikkovat kaiken.

Tänään sitten onkin ollut aivan äärettömän tylsä päivä. Istunut koneella päivän ja potenut huonoa oloa. Onneksi se siitä kuitenkin helpottui. Ennen Putouksen alkua siirsin nojatuolin keskelle lattiaa ja käperryin siihen viltinalle katselemaan telkkaria. Nauroin vedet silmissä aina välillä. Nyt istun edelleen samassa paikkaa. Suklaata mennyt melkein levyllinen ja huokauksia tullut suhteellisen paljon. Olo kuin erakolla. Kissat sylissä nukkuen ja suklaata syöden. Odottaen. Olen koko päivän vaan odottanut. Miettinyt. En saa häntä mielestäni. Sitä hymyä, suloisen söpöjä kasvoja. Se hymy tuo sisälleni niin suuren lämmön. Sulattaa sydämen.